Miksi silmauksesta tuli vuosikymmeniksi ruusuntuotannon perusta, ja miksi markkinat kääntyvät nyt jälleen omalla juurella kasvavien ruusujen puoleen? Tällä sivulla kuljemme läpi ruusukaupan historian: modernien lajikkeiden synnystä paljasjuurilogistiikkaan ja verkkokaupan aikakauteen. Saat selville, millainen puutarhallinen ”heikko kohta” silmakohta on – ja mitä se merkitsee sinulle omassa puutarhassa. Millä perusteella sinä valitset ruusun?
Miten ruususta tuli linnoituspuutarhojen varjellusta aarteesta puutarhamyymälöiden ja kotipuutarhojen suosituin kukka? Miksi sitä alettiin silmata, ja miksi nykyään palataan jälleen omalla juurella kasvaviin ruusuihin?
Yksi ruusuntaimi kantaa mukanaan muutakin kuin kukkia – myös historiaa. Kerromme, millainen polku johti modernien ruusujen syntyyn, mitkä syyt aiheuttivat viljelytekniikan muutoksia ja miksi sinulle on tänäkin päivänä tärkeää tietää, mistä ja miten ruususta tulee sellainen kuin se on.
Varhaisimmat dokumentoidut esimerkit ruusukaupasta ajoittuvat 1600–1700-luvuille, jolloin ruusunjalostus ja -keräily eivät enää olleet vain ylimystön etuoikeus, vaan tulivat yhä paremmin myös porvariston ulottuville. Euroopassa ensimmäiset puutarhat, joissa ruusuja lisättiin nimenomaan myyntiä varten, syntyivät Ranskassa ja Englannissa.
Tuolloin ilmestyi maailman ensimmäinen virallisesti tunnustettu jaloruusuristeymä, ’La France’. Se toi mukanaan paitsi uudenlaisen kukkamuodon ja tuoksun, myös täysin uuden aikakauden kaupallisessa ruusuntuotannossa. Tästä lähtien ruusu oli paitsi koristekasvi myös massatuote – sen ympärille rakentui taimitarhojen, jalostajien ja puutarhureiden laaja verkosto.
Ruusut alkoivat yleistyä koristekasveina suurten kaupunkien toreilla, ensin ruukuissa ja myöhemmin paljasjuurisina. Avomaaviljely oli tyypillinen tuotantotapa, ja kasveja myivät usein kiertävät puutarhurit tai taimitarhojen apulaiset markkinoilla ja myyjäisissä.
1800-luvun puoliväliin mennessä oli jo muodostunut vuodenaikoihin sidottu toimitus- ja myyntikierto: syksyllä ylöskaivuu, talvella kuljetus, keväällä istutus. 1800-luvun jälkipuoliskolla ruususta tuli näin massatuotettu, helposti myytävä hyödyke. Siitä lähtien kyse ei ollut enää vain kauneudesta, vaan myös siitä, miten ruusu voidaan tuottaa tehokkaasti, edullisesti ja kuljetusystävällisessä muodossa – ja toimittaa asiakkaalle.
Silmakohta, jossa jalostetun ruusun silmu liitetään perusrunkoon, on herkkä ja altis vaurioille. Tämä kohta:
Juuriston ja versoston erilainen perimä voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa biologista epätasapainoa, erityisesti iäkkäämmillä kasveilla. Osa lajikkeista on vuosien mittaan taipuvainen ”irtoamaan” perusrungosta.
Moni yrittää nykyään suojata jalostettua osaa istuttamalla silmakohdan maanpinnan alapuolelle. Tämä on kuitenkin enemmän kuin pelkkä suojaus: jos jalostettu osa kehittää omat juuret, kasvi palaa omalla juurella kasvavaan tilaan.
Tämä on tietoinen viljelytekninen ratkaisu: ruusu siirtyy omalle juurelle ja muuttuu riippumattomaksi perusrungosta.
Käytännössä sitä voi pitää myös ”uudelleenkoulutuksena”:
Viime vuosikymmeninä ruusujen viljely ja kaupankäynti ovat muuttuneet perusteellisesti. Pitkään hallitsevassa asemassa ollut silmattu ruusu kohtaa yhä enemmän haasteita – markkinoiden, yhteiskunnan ja teknologian muutosten seurauksena.
Moderni teknologia on tehnyt mahdolliseksi omalla juurella kasvavien ruusujen luotettavan ja suurivolyymisen lisäyksen.
Paljon käsityötä vaativa ja lajikekohtaisesti suurissa erissä kannattava silmattu ruusu sopii yhä huonommin nykyisen koristekasvimarkkinan tarpeisiin. Omalla juurella kasvava ruusu on sen sijaan helpompi tuottaa, yksinkertaisempi käyttäjälle ja joustavampi myynnin kannalta. Ruusumarkkina tunnistaa sen tänään eräänlaisena reformituotteena – ei askeleena taaksepäin, vaan vastauksena ajan haasteisiin.
Kun sanomme, että ”silmattujen ruusujen aika on hiipumassa”, emme kyseenalaista silmauksen ammatillista arvoa. Kyse on siitä, että silmattujen (perusrunkoon oksastettujen/silmattujen), tyypillisesti paljasjuuristen ruusujen liiketoimintamalli vastaa yhä huonommin monilla myyntikanavilla tämän päivän joustavuuden, logistiikan ja käytettävyyden odotuksia. Samalla omalla juurella kasvava (useimmiten kontissa myytävä) ruusu on monissa tilanteissa helpommin suunniteltava, antaa tasaisempaa laatua ja aiheuttaa ostajalle vähemmän riskejä.
Modernien ruusujen laajamittaisen yleistymisen myötä ruususta tuli 1800-luvun lopulta lähtien todellinen massatuote. Tuolloin silmaus oli siihen paras työkalu, koska:
Järjestelmä toimi parhaiten silloin, kun suhteellisen harvoista lajikkeista tehtiin suuria sarjoja ja kaupankäynti oli pääosin offline- ja vahvasti kausiluonteista.
Silmaus on laadukas tuotantomenetelmä, mutta työvoimavaltainen ja monessa kohdassa riippuvainen käsityöstä. Nykyoloissa tämä on yhä merkittävämpi rajoite:
Seurauksena silmaus voi edelleen olla tehokas hyvin suurissa, yhtenäisissä erissä, mutta monella tämän päivän markkinalla tuotantologiikka ei enää palkitse tätä mallia.
Verkkokauppa ja nopea, tilausohjautuva toimitus suosivat tuotemuotoa, jota voidaan käsitellä joustavasti. Paljasjuurisen, lepokauteen sidotun kauden aikaikkuna on usein kapea, ja pidempi säilytys voi heikentää laatua (veden haihtuminen, juuriston rasitus, yleinen stressi).
Konttiviljelyyn perustuva malli taas mahdollistaa usein pidemmän myyntikauden ja sopeutumisen paremmin toimituslogiikkaan. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun asiakas ei osta ”yhden kausi-ikkunan aikana”, vaan silloin, kun tekee ostopäätöksen.
Silmakohta (perusrungon ja jalostetun osan liitos) on biologisesti ja mekaanisesti herkkä nivelkohta. Käytännössä se voi tiivistää useita ongelmia yhteen pisteeseen:
Tämä ei ole silmauksen ”vika”, vaan tekniikan luontainen hoidon realiteetti: enemmän riskejä ja enemmän työtä siirtyy loppukäyttäjän vastuulle.
Omalla juurella kasvavien ruusujen yleistyminen ei ole pelkkä trendi, vaan sopeutumista tämän päivän olosuhteisiin:
Tuotannon näkökulmasta:
Käyttäjän näkökulmasta:
Silmattu ruusu on yhä perusteltu ja kilpailukykyinen joissakin tilanteissa: suurissa, yhtenäisissä erissä, erityisissä maa- ja ilmasto-olosuhteissa tai siellä, missä hoito on ammattimaista ja hoitokuri korkealla. Muutoksen ydin ei siis ole tekniikan tuomitseminen, vaan markkinoiden painopisteen siirtymä.
Yhteenveto: omalla juurella kasvava ruusu nousee etualalle siellä, missä markkinat palkitsevat joustavuuden, pidemmän myyntikauden, tasaisemman toimituskunnon ja käyttäjäystävällisen hoidon. Kyse ei ole askeleesta taaksepäin, vaan ajanmukaisesta vastauksesta nykyisiin haasteisiin.
Autamme hahmottamaan, kumpi ratkaisu sopii paremmin juuri sinun puutarhaasi ja tavoitteisiisi.
Kysy sähköpostilla Tai kirjoita suoraan: [email protected]
PharmaRosa® Omalla juurella – uusi aikakausi
Ruusuntuotannon uusi sukupolvi.
